Georg Brandes

Juutalaistaustainen Brandes opiskeli estetiikkaa Kööpenhaminan yliopistossa ja väitteli tohtoriksi vuonna 1870 tutkielmalla ''Den franske æsthetik i vore dage: En afhandling om H. Taine''. Vuodesta 1871 alkaen hän luennoi yliopistossa 19. vuosisadan kirjallisuuden päävirtauksista. Vaikutusvaltaiset luennot julkaistiin kuutena niteenä (1872–90), ja Brandes esitti niissä kirjallis-filosofien ohjelmansa: kirjallisuuden on tarkasteltava yhteiskunnallisia ongelmia ja edistettävä vapauspaatosta ja vallankumoushenkeä. Luennot saivat jopa raivostuneen vastaanoton, eikä Brandes saanut yliopistosta professuuria. Hänestä tuli kuitenkin älymystön keskushahmo; hänen ympärilleen ryhmittyivät muiden muassa J. P. Jacobsen, Henrik Ibsen, Bjørnstjerne Bjørnson ja August Strindberg. Suomeen hänen vaikutuksensa saapui Minna Canthin välityksellä.
1890-luvulta alkaen Brandes alkoi jäädä syrjään, sillä symbolistien sukupolvi torjui hänen aatteensa yhtä lailla kuin hän torjui symbolismin. Hän alkoi kehittyä kohti individualistista askeettisuutta ja laati innoittuneita elämäkertoja poikkeusyksilöistä, kuten William Shakespearesta, J. W. von Goethesta, Jeesuksesta ja Michelangelosta.
Brandesin veli oli Edvard Brandes. __NOTOC__ Wikipedian tuottama
-
1
-
2
-
3
-
4
-
5
-
6
-
7Hyllypaikka: ZsnArtikkeli
-
8
-
9Tekijä Brandes, Georg Morris Cohen
Julkaistu 1952Hyllypaikka: Stadt- und Landesbibliothek PotsdamKirja -
10Tekijä Brandes, Georg Morris Cohen
Julkaistu 1952Hyllypaikka: Stadt- und Landesbibliothek PotsdamKirja -
11
-
12Tekijä Brandes, Georg Morris Cohen
Julkaistu 1900Hyllypaikka: Stadt- und Landesbibliothek PotsdamKirja -
13Tekijä Brandes, Georg Morris Cohen
Julkaistu 1900Hyllypaikka: Stadt- und Landesbibliothek PotsdamKirja -
14
-
15Tekijä Kropotkin, Pëtr AlekseevičMuut tekijät: “…Brandes, Georg…”
Julkaistu 1906
Hyllypaikka: Handbibliothek 3/06Kirja