Chaim Weizmann

| kuolinpaikka = Rehovot, Israel | puolue = Yleiset sionistit | ammatti = | uskonto = Juutalaisuus | puoliso = Vera Weizmann | allekirjoitus = Chaim Weizmann Signature.svg }} Chaim Weizmann (, , 27. marraskuuta 1874 – 9. marraskuuta 1952) oli brittiläistynyt venäjänjuutalainen kemisti, sionisti sekä poliitikko. Hän oli Israelin ensimmäinen presidentti ja hän toimi virassaan vuodesta 1949 aina kuolemaansa saakka vuonna 1952.

Weizmann syntyi Motalin kylässä lähellä Pinskiä nykyisellä Valko-Venäjällä. Myöhemmin hän opiskeli Saksassa ja väitteli tohtoriksi Sveitsissä Fribourgin yliopistossa. Hän luennoi kemiaa Geneven yliopistossa 1901–1903 ja myöhemmin Manchesterin yliopistossa. Britannian kansalaisuuden hän sai 1910.

Hänen merkittävin löytönsä oli ''Clostridium acetobutylicum'' -bakteerin eristäminen, joka mahdollisti sen teollisen käytön asetonin valmistukseen. Kemikaalia käytetään savuttoman ruudin valmistukseen. Ensimmäinen prosessia käyttänyt tehdas oli ''J&W Nicholson & Co'' Lontoon Bow'ssa vuonna 1915. Ensimmäisen maailmansodan aikana Weizmann oli Amiraliteetin laboratorioiden johdossa 1916–1919.

Vuonna 1917 Weizmannista tuli British Zionist Federationin puheenjohtaja. Hän sai ulkoministeri, entisen pääministerin ja Manchesterin parlamenttiedustajan, Arthur Balfourin antamaan lupauksen Palestiinaan perustettavasta juutalaisten kansallisesta kotimaasta.

Vuonna 1937 Weizmann tuki brittien ajatusta jakaa Palestiina kahtia, sanoen että puolet on enemmän kuin ei mitään. Tämä sai äärisionistit raivoihinsa. Kuitenkin 1947 sionistijohto lähetti Weizmannin neuvottelemaan Yhdysvaltojen presidentin Harry Trumanin kanssa. Yhdysvallat tunnusti Israelin valtion ja antoi sille huomattavaa taloudellista tukea. Seuraavana vuonna Weizmann äänestettiin Israelin presidentiksi.

Weizmannin veljenpoika Ezer Weizman oli myös Israelin presidentti. Wikipedian tuottama