Hannu Rautkallio

thumb|Hannu Rautkallio [[Helsingin kirjamessut|Helsingin kirjamessuilla 2012.]] Hannu Ilmari Rautkallio (s. 31. toukokuuta 1944 Turku) on suomalainen dosentti, historiantutkija ja kirjailija. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen tohtori (1977). Hän on tutkinut muun muassa sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä, presidentti Urho Kekkosen idänpolitiikkaa ja juutalaisten jatkosodan aikaisia luovutuksia. Rautkallio on toiminut vapaana poliittisen historian tutkijana vuodesta 1986 ja poliittisen historian dosenttina Tampereen yliopistossa vuodesta 1989.

Rautkallion isä oli kansanedustaja Paavo Rautkallio.

Rautkallion tutkijantyötä on arvosteltu sen jälkeen kun hän Neuvostoliiton hajottua kävi tutkimassa tilapäisesti avautuneita neuvostoliittolaisia arkistoja ja julkaisi niihin perustuvia paljastuksia ja tulkintoja. Erityisen voimakasta kritiikkiä esitti Kekkos-tutkija Juhani Suomi, joka muun muassa lausui 2000-luvun alussa Otavan tiloissa, että suomalainen tiedeyhteisö olisi ”katsonut ulos” Rautkallion. Rautkallion tueksi asettuivat muun muassa professori Heikki Ylikangas ja dosentti Martti Häikiö, jonka mukaan Suomen väite ”ei pidä paikkaansa ja on siksi Hannu Rautkallion kunniaa loukkaava”. Lasse Lehtinen vaati vuonna 2024 ''Kanava''-lehdessä Rautkalliolle kunnianpalautusta.

Juhani Suomen kritiikin kohteena oli muun muassa Rautkallion Moskovan arkistosta löytämä dokumentti, jonka mukaan Kekkonen sai kampanjaansa vuoden 1962 presidentinvaaleissa taloudellista tukea Neuvostoliitolta. Suomi ei omissa tutkimuksissaan ollut löytänyt Kekkosen arkistoita siihen viittaavaa tietoa, mihin Rautkallio oli ihmetellyt, että olisiko Kekkosen pitänyt tallettaa kuitit NKP:n rahasuorituksista elämäkerturiaan varten. Wikipedian tuottama